YK:n kehitys koskien ympäristöä ja ihmisoikeuksia on eriytynyt kansallisesta keskustelustamme, jossa hallinto-oikeudellinen traditio on vahva. YK:n ympäristöä ja ihmisoikeuksia arvioiva erityisraportoija, professori John H. Knox antoi 27.2.2015 kolmevuotisen mandaattikautensa päätteeksi raportin ympäristöä ja ihmisoikeuksia koskevista hyvistä käytännöistä. Vaikka YK:n keskustelu ei ole juurikaan näkynyt Suomessa, on Suomi näkynyt YK:ssa.
Suomalaisista innovaatioista nostettiin esiin eTarkkalija-sovellus, jonka avulla on mahdollista kerätä tietoa ympäristöä koskevasta päätöksenteosta. Samoin Harava-sovellus sai paikkansa hyvänä käytäntönä. Erilaiset demokratiakokeilut, kuten Alvari, saivat myös myönteistä palautetta. Lisäksi Suomen ja Tansanian kehitysyhteistyön mallit on mainittu.
Sen lisäksi, että suomalaisten innovaatioiden mainitseminen raportissa kannustanee jatkossakin toimimaan mallimaana, on Suomella opittavaa myös muiden maiden hyvistä käytännöistä. Raportin n. 100 hyvää käytäntöä ovat hyvä inspiraatiopankki, kun pohditaan ympäristöperusoikeuden jatkokehittämistä. Hyvät käytännöt on jaettu yhdeksään teemaan seuraavasti: prosessioikeudet yleisesti, ympäristötiedon saatavuus, osallistumisoikeuksien turvaaminen, ilmaisuvapauden ja kokoontumisvapauden turvaaminen, oikeusturvan takaaminen, substanssioikeudet, velvoitteet koskien ei-valtiollisia toimijoita, rajat ylittävät ympäristövahingot ja velvoitteet liittyen haavoittuviin ryhmiin.
Knoxin raportissa korostettiin tarvetta tutkia jatkossa etenkin rajat ylittävien ympäristöhaittojen, erityisesti ilmastonmuutoksen seurausten pohtimista. Pohjoismainen sopimus rajat ylittävistä haitoista nostettiin yhdeksi malliksi olemassa olevista ratkaisuista. Suomella voikin muiden pohjoismaiden kanssa olla jatkossa merkittävä suunnannäyttäjän rooli näissä kysymyksissä.
Toinen keskeinen alue jatkohuomiota ajatellen on ympäristöihmisoikeuksien puolustajien oikeuksien tehokkaampi turvaaminen. Tässä kehitysyhteistyön ihmisoikeusperustaisuus on tärkeässä asemassa. Tällä hetkellä ulkopolitiikan painopisteet, eli naiset ja alkuperäiskansat soveltuvat myös mainiosti ympäristöihmisoikeuksien edistämiseen.
Olimme Genevessä YK:n ihmisoikeusneuvostossa seuraamassa Knoxin raportin käsittelyä 9.3.2015. Ihmisoikeusneuvoston jäsenvaltioiden tai neuvostossa tarkkailijoina toimivien järjestöjen ja valtioiden puheenvuoroissa ei ilmennyt merkkejä siitä, etteikö ympäristö olisi jatkossakin tärkeä ihmisoikeusteema.
Tapaamisessamme Knoxin kanssa selvisi kuitenkin, että tällä hetkellä Genevessä käydään eri maiden välillä kädenvääntöä siitä, tulisiko mandaatin jatkua ympäristö ja ihmisoikeusteemaisena vai tulisiko fokus vaihtaa ilmastonmuutokseen ja ihmisoikeuksiin. Ympäristö ja ihmisoikeusteemaa ajavat maat haluaisivat pitää painopisteen hyviin käytäntöihin keskittyvänä, kun taas ilmastonmuutosta ja ihmisoikeuksia ajavat maat haluavat viedä fokusta huonojen maiden nuhteluun.
Maaliskuun loppuun mennessä selviää, millaiseksi jatkomandaatti muodostuu. Riippumatta lopputuloksesta John H. Knox on ilmoittanut kiinnostuksensa vierailla Suomessa, joko virallisella maavierailulla tai tiedetapahtuman yhteydessä. Jos mandaatissa katsotaan hyviä malleja, on Suomella mahdollisuus toivottaa toisen kerran YK:n erityisraportoija Suomeen.
Toisaalta, mandaatin painopisteen siirto huonojen maiden tutkimiseen ei estä sitä, että Knox vierailee Suomessa astetta akateemisemmassa roolissa. Knoxin Suomen vierailu olisi luonteva jatko sille keskustelulle, joka kävi vilkkaana ympäristöministeriön ja Tampereen yliopiston perustuslain 20 § toteutumisesta koskevan selvityksen aikana (2014).
John H. Knoxin raportti on saatavilla:
http://www.ohchr.org/EN/Issues/Environment/IEEnvironment/Pages/GoodPractices.aspx
Ympäristöministeriön ja Tampereen yliopiston 20§ toteutumista koskeva selvitys on saatavilla:
http://www.ym.fi/download/noname/%7BEEC13568-8CDF-4462-8169-6384ED0CC029%7D/103920
Jätä kommentti