Month: maaliskuu 2015

YK:n kehitys koskien ympäristöä ja ihmisoikeuksia on eriytynyt kansallisesta keskustelustamme, jossa hallinto-oikeudellinen traditio on vahva. YK:n ympäristöä ja ihmisoikeuksia arvioiva erityisraportoija, professori John H. Knox antoi 27.2.2015 kolmevuotisen mandaattikautensa päätteeksi raportin ympäristöä ja ihmisoikeuksia koskevista hyvistä käytännöistä. Vaikka YK:n keskustelu ei ole juurikaan näkynyt Suomessa, on Suomi näkynyt YK:ssa.

Suomalaisista innovaatioista nostettiin esiin eTarkkalija-sovellus, jonka avulla on mahdollista kerätä tietoa ympäristöä koskevasta päätöksenteosta. Samoin Harava-sovellus sai paikkansa hyvänä käytäntönä. Erilaiset demokratiakokeilut, kuten Alvari, saivat myös myönteistä palautetta. Lisäksi Suomen ja Tansanian kehitysyhteistyön mallit on mainittu.

Sen lisäksi, että suomalaisten innovaatioiden mainitseminen raportissa kannustanee jatkossakin toimimaan mallimaana, on Suomella opittavaa myös muiden maiden hyvistä käytännöistä. Raportin n. 100 hyvää käytäntöä ovat hyvä inspiraatiopankki, kun pohditaan ympäristöperusoikeuden jatkokehittämistä. Hyvät käytännöt on jaettu yhdeksään teemaan seuraavasti: prosessioikeudet yleisesti, ympäristötiedon saatavuus, osallistumisoikeuksien turvaaminen, ilmaisuvapauden ja kokoontumisvapauden turvaaminen, oikeusturvan takaaminen, substanssioikeudet, velvoitteet koskien ei-valtiollisia toimijoita, rajat ylittävät ympäristövahingot ja velvoitteet liittyen haavoittuviin ryhmiin.

Knoxin raportissa korostettiin tarvetta tutkia jatkossa etenkin rajat ylittävien ympäristöhaittojen, erityisesti ilmastonmuutoksen seurausten pohtimista. Pohjoismainen sopimus rajat ylittävistä haitoista nostettiin yhdeksi malliksi olemassa olevista ratkaisuista. Suomella voikin muiden pohjoismaiden kanssa olla jatkossa merkittävä suunnannäyttäjän rooli näissä kysymyksissä.

Toinen keskeinen alue jatkohuomiota ajatellen on ympäristöihmisoikeuksien puolustajien oikeuksien tehokkaampi turvaaminen. Tässä kehitysyhteistyön ihmisoikeusperustaisuus on tärkeässä asemassa. Tällä hetkellä ulkopolitiikan painopisteet, eli naiset ja alkuperäiskansat soveltuvat myös mainiosti ympäristöihmisoikeuksien edistämiseen.

Olimme Genevessä YK:n ihmisoikeusneuvostossa seuraamassa Knoxin raportin käsittelyä 9.3.2015. Ihmisoikeusneuvoston jäsenvaltioiden tai neuvostossa tarkkailijoina toimivien järjestöjen ja valtioiden puheenvuoroissa ei ilmennyt merkkejä siitä, etteikö ympäristö olisi jatkossakin tärkeä ihmisoikeusteema.

Tapaamisessamme Knoxin kanssa selvisi kuitenkin, että tällä hetkellä Genevessä käydään eri maiden välillä kädenvääntöä siitä, tulisiko mandaatin jatkua ympäristö ja ihmisoikeusteemaisena vai tulisiko fokus vaihtaa ilmastonmuutokseen ja ihmisoikeuksiin. Ympäristö ja ihmisoikeusteemaa ajavat maat haluaisivat pitää painopisteen hyviin käytäntöihin keskittyvänä, kun taas ilmastonmuutosta ja ihmisoikeuksia ajavat maat haluavat viedä fokusta huonojen maiden nuhteluun.

Maaliskuun loppuun mennessä selviää, millaiseksi jatkomandaatti muodostuu. Riippumatta lopputuloksesta John H. Knox on ilmoittanut kiinnostuksensa vierailla Suomessa, joko virallisella maavierailulla tai tiedetapahtuman yhteydessä. Jos mandaatissa katsotaan hyviä malleja, on Suomella mahdollisuus toivottaa toisen kerran YK:n erityisraportoija Suomeen.

Toisaalta, mandaatin painopisteen siirto huonojen maiden tutkimiseen ei estä sitä, että Knox vierailee Suomessa astetta akateemisemmassa roolissa. Knoxin Suomen vierailu olisi luonteva jatko sille keskustelulle, joka kävi vilkkaana ympäristöministeriön ja Tampereen yliopiston perustuslain 20 § toteutumisesta koskevan selvityksen aikana (2014).

John H. Knoxin raportti on saatavilla:

http://www.ohchr.org/EN/Issues/Environment/IEEnvironment/Pages/GoodPractices.aspx

Ympäristöministeriön ja Tampereen yliopiston 20§ toteutumista koskeva selvitys on saatavilla:

http://www.ym.fi/download/noname/%7BEEC13568-8CDF-4462-8169-6384ED0CC029%7D/103920

 

Planning, Law and Property Rights (PLPR) yhdistyksen yhdeksäs vuosittainen konferenssi järjestettiin tänä vuonna Thessalyn yliopiston kampuksella Volosissa, Kreikassa 25.–27.2.2015. Konferenssi saattoi yhteen yli 100 tutkijaa ja käytännön toimijaa eri puolilta maailmaa. Eurooppalainen edustus oli konferenssissa vahva, mutta vahva edustus Pohjois- ja Etelä-Amerikasta, Afrikasta, Aasiasta ja Australiasta kertoo konferenssin kansainvälisyydestä. Skandinaviasta allekirjoittanut oli tällä kertaa tiettävästi ainoa osallistuja.

Temaattisesti konferenssin keskiössä olivat erityisesti maanomistusoikeuden kiistanalaisuus sekä erilaiset rajoitusperusteet. Konferenssin ensimmäinen keynote -esitys Yhdysvaltojen lunastuskäytäntöjen valtiosääntöoikeudellisista edellytyksistä (Edward J. Sullivan) valotti viime aikaista Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden käytäntöä lunastusedellytysten täyttymisen osalta. Toinen keynote -esitys koski Kreikan kaavoitusjärjestelmän uudistusta (Dimitris Melissas). Ehkä yleisöä shokeeraavin uutinen tältä osin oli, että nykyisin suurin osa Kreikan rakennuskannasta on voimassa olevan kaavoitus- ja rakennuslainsäädännön vastaista joko kokonaan tai osittain. Kolmannessa keynote -esityksessä Michel S. Zouboulakis valotti taloustieteellisestä näkökulmasta omistusoikeuden rakentumisen perusteita, joita Greg Lloyd pyrki neljännessä esityksessä horjuttamaan.

Muilta osin konferenssin teemat koskivat muun muassa kaavoituksen menetelmiä, ajallista ulottuvuutta ja kaavamuutoksia, maankäyttösopimuksia sekä kaavasääntelyn tulkinnanvaraisuutta. Tämän lisäksi keskiössä olivat muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutukset kiinteistöoikeuteen, ihmisoikeudet ja kaavoituksen sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kulttuuriperinnön suojelu sekä maa- ja vesialueiden käytön suunnitteluun liittyvät rajat ylittävät kysymykset. Eräänä erityisteemana keskityttiin myös merialuesuunnitteluun. Erityisteema-alueen alla käytiin mielenkiintoista keskustelua merialuesuunnittelun pilottihankkeista Välimeren alueella sekä viime syksynä voimaan tulleesta merialuesuunnittelun puitedirektiivistä.

Konferenssi järjestetään ensi vuonna 17.–19.2 Bernissä, Sveitsissä.

Lisätietoja: http://www.plpr-association.org

 

Viime vuoden aikana nuorempien SYS-jäsenten keskuudessa syntyi ajatus siitä, että muihin ympäristöoikeustieteen alalle uusiin toimijoihin ja nuoriin olisi mukava tutustua paremmin. Syyspäivillä ja muissa SYS:in tilaisuuksissa oli ilo nähdä, että alalla oli paljon uusia tulokkaita, mutta toisiin nuoremman polven ympäristöoikeustieteilijöihin tutustuminen jäi harmittavan vähäiseksi. Näistä kohtaamisista – tai niiden puutteesta – syntyi ajatus jonkinlaisen oman nuoremmalle jäsenistölle suunnatun toiminnan käynnistämisestä. Koska alalla on jo vakiintunut ympäristöoikeustieteen yhdistys, tuntui luontevalta lähteä kehittämään toimintaa SYS:in kyljessä sen sijaan, että toimintaa varten olisi perustettu kokonaan uutta järjestöä.

Näistä ajatuksista päästiin nopeasti myös tekoihin: SYS nuorisojaoston ensimmäinen kokoontuminen järjestettiin Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin toimistolla Bulevardilla 24.2. Tapaamisessa kokoontui kolmisenkymmentä ympäristöoikeudesta kiinnostunutta nuorta lakimiestä ja oikeustieteen opiskelijaa.

Tilaisuuden avasi nuorisojaoston perustamisen päämoottorina toiminut HPP:n associate Laura Leino, minkä jälkeen tohtorikoulutettava Tiina Paloniitty Helsingin yliopistolta kertoi SYS:in toiminnasta yleisesti. Puheenvuorojen jälkeen vilkkaan ’minglauksen’ ohella ideoitiin nuorisojaoston tulevaa toimintaa. Tilaisuus oli onnistunut ja keskustelu jatkui ruoan ja viinin äärellä myöhään iltaan.

Vapaamuotoiseksi ja järjestäytymättömäksi ajatellun jaoston toiminnan sisällöksi kaavailtiin yritys- ja viranomaisvierailuja, after work -tilaisuuksia sekä pienimuotoisia seminaareja jäsenistöä kiinnostavista aiheista esimerkiksi gradujen ja tutkimusaiheiden esittelystä. Toiminnan sisältö tulee muotoutumaan jäsenistön toiveiden ja aktiivisuuden mukaan, mutta ainakin yritys- ja viranomaisvierailut herättivät erityisen paljon kiinnostusta.

Toiminnan tarkoituksena on luoda nuorten ympäristölakimiesten verkosto ja helpottaa uusien alalle tulevien nuorten ammatillista verkostoitumista. Lisäksi tarkoituksena on perustaa nuorille ammattilaisille foorumi ympäristöoikeuden alaan liittyvien keskustelujen käymiseksi ja edistää näin nuorten ympäristölakimiesten ammattitaidon kehittymistä. Nuorisojärjestön toimintaan osallistuminen on myös erinomainen tapa tutustua SYS:in toimintaan, mikäli järjestö ei ole entuudestaan tuttu.

Toiminta on avointa kaikille SYS:in nykyisille ja tuleville jäsenille eli sekä opiskelijat että jo valmistuneet ympäristöoikeustieteilijät ovat tervetulleita mukaan. Ikärajaa toimintaan ei missään tapauksessa aseteta, vaan kaikki nuoret, nuoreksi itsensä tuntevat tai alalla uudet voivat siihen osallistua. Osallistumiskynnys jaostoon on tarkoitus pitää matalalla ja katto korkealla – mukaan toivotaan aivan kaikkia alasta kiinnostuneita osaamiseen tai ikään katsomatta.

Nuorisojaoston päätiedotuskanavaksi sovittiin jatkossakin jaostolle perustettu Facebook-ryhmä, jossa yleisen ympäristöoikeustieteellisen keskustelun lisäksi sovitaan tulevista tapaamisista ja tilaisuuksista. Tervetuloa mukaan tuleviin tapaamisiin ja käykää liittymässä ryhmään Facebookissa!